Apple, Nokia ja yrityskulttuurin muutospakko

Applen hallituksen tuore huoli firman innovatiivisuuden hiipumisesta sai minut pohtimaan, miten Apple ja siinä sivussa Nokia pärjäävät pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillähän Apple pärjää bisnesmielessä hyvin, vaikka kurssi onkin tippunut viime syksystä rajusti; Nokia saattaa päästä takaisin kannattavaksi ja kasvavaksikin yritykseksi parin vuoden aikana.

Mutta jo kymmenen vuoden tähtäimellä tilanne onkin ihan toinen, sillä silloin ydinkysymykseksi nousee, tuottaako nyt vallalla oleva yrityskulttuuri näissä firmoissa hyviä tuloksia. Pohtimiseni tulos on, että sen paremmin Applen kuin Nokiankaan nykyinen yrityskulttuuri ei takaa pitkän aikavälin kannattavuutta ja kasvua.

Tarkempaa perustelua varten heitän ilman minkäänlaista todellista näiden yritysten nykyisen yrityskulttuurin tuntemusta omia arvioitani siitä, millaiset yrityskulttuurit niissä pelkästään ulkoapäin katsellen vallitsevat.

Applehan oli firmana ollut jo pitkään täysin kuralla vuoteen 1997 tultaessa, jolloin Oraclen jopa ennakoitiin ostavan koko yrityksen tuottamaan “nettitietokoneita”. Kaikki muuttui, kun Steve Jobs tuli takaisin Appleen ja sen jälkeen siellä on luotu merkittävä joukko Applen itsensä täysin hallitsemia, vau-efektiin johtaneita systeemisiä kuluttajaratkaisuja kuten iPod + iTunes ja iPhone + AppStore. Systeeminen innovaatiohan tarkoittaa sitä, että ytimenä on suuri järjestelmä, joka tarjoaa käyttäjille jotain sellaista, mitä pelkkä laite tai irrallinen ohjelma ei pysty tarjoamaan.

Applen kulttuuriin on kiistattu kuulunut ääri-innovatiivinen systeemiajattelu alkuajoista asti. Toisaalta heidän yrityskulttuurinsa olennainen osa on aina menestyksen aikoina ollut toteutusvaiheen erittäin tiukka yksityiskohtiin saakka pureutuva kontrolli. Innovaatioita on tehty varmasti paljon, jolloin valinta markkinoille saakka päätyvistä ratkaisuista ja niiden yksityiskohdista on ollut erittäin tiukkaa. Kaikissa Applen menestysratkaisuissa nuo valinnat on ihan ilmiselväti tehnyt Steve Jobs.

Applen ongelmana on nyt se, että Steve Jobsin kaltaista auktoriteettia firmasta ei kerta kaikkiaan löydy, eikä sellaista auktoriteettia ole mitenkään mahdollista löytää. On siis pakko muuttaa yrityskulttuuri sellaiseksi, että se toimii ilman Jobsia isojen valintojen ja kontrollin tekijänä, jos Apple aikoo menestyä myös vuosien kuluttua. Firmasta löytyy varmasti se tekninen ja toteutusosaaminen, mitä uude vau-efektiin pääsevät systeemiset ratkaisut edellyttävät.

Nokian yrityskulttuuri oli Ollilan johtaman “dream teamin” aikakaudella tiukasti keskittynyt tuottamaan maailman parhaita matkapuhelimia ja tietoliikenneverkkoja, joita myytiin ensisijaisesti teleoperaattoreille ja heidän kauttansa kuluttajille asti. Nokian yrityskulttuurin muutoksen alku kulminoitui Symbian-alustan korvaamiseen Windows Phonella – “Nokia kun ei ole ohjelmistofirma”. Tuotekehitykseen on samalla haettu vauhtia ja yhä isompi osa tuotannosta näyttää siirtyvän ulos Nokiasta.

Mutta Symbianin vaihto Windows Phoneen ei edes onnistuneena toimenpiteenä merkitse Nokian yrityskulttuuriin juuri minkäänlaista muutosta. Ydin on entinen: Nokia valmistaa edelleen puhelimia ja tietoliikenneverkkoja myytäväksi teleoperaattoreille ja heidän kauttaan kuluttajille asti. Pidemmällä tulevaisuudessa pärjätäkseen Nokian on pystyttävä tekemään muutakin kuin puhelimia ja verkkoja, sillä kilpailijat murentavat varmasti näiden tuoteryhmien hinnat, kun markkinat lähivuosina väkisinkin lähestyvät kyllästymispistettä. En tiedä, mitä Nokia näiden ohessa tekisi, mutta täysin uudentyyppisiä tuotteita tai palveluita se ainakin tarkoittaisi, tai kokonaan uusia kuluttajia innostavia systeemisiä ratkaisuja.

Google ja Samsung ovat pitkän aikavälin näkökulmasta yrityskulttuurinsa ansiosta paljon paremmassa asemassa kuin Apple tai Nokia. Googlehan on luonut vähän Applen tapaan jatkuvasti uusia ratkaisuja ja lähestymistapoja koko historiansa ajan ilman selkeää riippuvuutta joistakin avainhenkilöistä eli sen yrityskulttuuri ei ole Applen tapaan juurikaan henkilöitynyt. Samsungilla puolestaan Android-kännykät ovat vain yksi osa ison konsernin tuotepaletissa, hehän valmistavat kännyköiden lisäksi elektroniikan komponentteja, televisioita, kodinkoneita ja ovat mukana jopa raskaassa teollisuudessa.  Samsunginkin yrityskulttuuri vaikuttaa olevan hyvin riippumaton avainhenkilöistä. Niinpä kummassakaan firmassa nykyisten bisnesten hiipuminen ei ole likimainkaan niin paha juttu kuin Applessa tai Nokiassa.

Isoissa firmoissa syvällinen yrityskulttuurin muutos vie vääjäämättä vuosikausia. Haaste on kova, kun samaan aikaan on pidettävä huoli myös jatkuvasta positiivisesta kassavirrasta. Vakaasti uskon, että nimenomaan Applessa ja Nokiassa yrityskulttuurin muutokseen on pakko ryhtyä pian.