Peru on yksi hienoimmista käymistäni matkailumaista, josta löytyy alkuperäiskansojen, kuten inkojen ja warien vanhoja historiallisia rakennelmia, monipuolisen upeaa luontoa ja vilkasta nykypäivän kulttuuria. Maa on ollut asutettuna noin 10 000 vuotta, ja vanhimmat alkuperäisasukkaiden rakennelmat ovat noin parintuhannen vuoden takaa – yleisesti merkittävimpänä pidetty nähtävyys Machu Picchuhan on vain noin 500 vuotta sitten rakennettu. Jopa kuuluisat Nascan viivat autiomaassa Limasta noin 500 kilometriä etelään ovat paljon Machu Picchua vanhempia eli lähes tuhannen vuoden takaa.
Tämän sivujen kuvien lisäksi voit vilkaista Perun nähtävyyksiä muutamasta muusta kuvasarjasta:
- Peru-Dominikaaninen-Florida, jossa on Perun eri kohteista otettujen kuvien lisänä saman reissun kuvia parista muusta paikasta
- Machu Picchu ja pyhä laakso, joka sisältää kuvia Perun tunnetuimmasta historiallisesta nähtävyydestä
- Nascan viivoja tutkimassa, jossa on kuvia päivämatkaltamme Limasta Pisaqiin ja sieltä lentäen arvoituksellisia Nascan viivoja tutkimaan.
Tasavaltaisessa Perussa asuu nykyisin noin 30 miljoonaa ihmistä, joista noin 45% edustaa alkuperäisväestöä, mestitsejä eli valkoisten ja intiaanien sekoituksia on noin 35% ja enimmäkseen rannikolla asustavia valkoihoisia vain 15%. Pääkaupunki Liman alueella asukkaita on virallisesti 8,5 miljoonaa, mutta paikallisoppaat sanovat väestömäärän olevan todellisuudessa noin kymmenen miljoonaa eli kolmannes koko maan väestöstä. Maan virallisen kielen espanjan lisäksi alkuperäisväestö puhuu yleisesti ketsuaa, jonka aikanaan inkatkin omaksuivat muilta intiaaniheimoilta. Nykyisin Perua pidetään myös yhtenä Etelä-Amerikan parhaista ruokailumaista, jonka keittiössä yhtyvät perinteiset alkuperäiskansojen ruuat, eurooppalainen keittiö ja aasialaiset vaikutukset.
Tein vaimoni kanssa runsaan viikon mittaisen itse järjestämämme matkan maahan vuoden 2010 alussa lentämällä Helsingistä ensin Miamiin ja sieltä edestakaisin Limaan. Pääkaupungissa vietimme matkamme alussa muutaman päivän, sitten lensimme Cuzcoon päästäksemme Machu Picchua katsomaan ja lopuksi takaisin Limaan, josta teimme päiväretken Pisaqin kaupunkiin Liman eteläpuolella nähdäksemme lentokoneesta myös kuuluisat Nazcan viivat aavikolla. Valitettavasti aikataulu ei antanut periksi mennä myös Titicaca-järvelle yli 4000 metrin korkeuteen Andeille, mutta silti todella upea matka, jossa moni asia myös yllätti!
Lima on todellakin suuri ja monimuotoinen kaupunki. Vanha keskusta sijaitsee useamman kilometrin päässä rannalta ja siellä on runsaasti siirtomaa-ajan alun vanhoja rakennuksia, jotka kannattaa ilman muuta käydä katsomassa. Asustimme turistien suosimalla kuvan esittämällä Mirafloresin alueella, josta pääsi edullisesti kaupunkikierrokselle bussilla. Vaikka Limassa ei tilastojen mukaan sada juuri koskaan, meidän matkaamme osui myös kevyt sadekuuro 🙂 Liman keskustan rakennuksista minuun teki Pyhän Fransiskuksen katedraali ja erityisesti sen vanhat katakombit, joihin haudattujen ihmisten luita oli lajiteltu suuriin altaisiin – huh!
Miraflores on monien surffareiden pakollinen vierailupaikka, sillä Tyyni meri luo sopivan syvyiseen rantaan mitä mainioimmat aallot ympäri vuoden. Rantapenkereeseen on upotettu hieno ostoskeskus ja monia ravintoloita. Alueella on myös yksi vanhimmista Perun rakennelmista, niin sanotun Lima-kulttuurin rakentama lähes kaksituhatvuotinen Huaca Pucclana -pyramidi.
Lento Limasta inkojen muinaiseen pääkaupunkiin Cuzcoon yli 3 500 metrin korkeudelle Andien vuoristoon kestää tunnin ja tarjoaa vaikuttavia näkymiä vuorille. Itse Cuzco on noin 350 000 asukkaan hieno kaupunki, jonka väestöstä suurin osa on ketsua-intiaaneja. Majoituimme aivan ihastuttavaan Andiesa-hotelliin, joka toimii noin 500 vuotta vanhassa siirtomaa-ajan talossa. Kävimme tietysti myös ravintoloissa, mutta emme syöneet vanhaa inkojen herkkua, grillattua hamsteria; meille riitti pelkkä naapuripöydän nautintojen katselu 🙂 Cuzcossa vietimme pari päivää korkeaan ilmanalaan totutellen ja koka-teellä vuoristotautia torjuen ennen matkaa Machu Picchulle. Teimme kuitenkin taksilla päiväretken inkojen pyhän laakson alkuun, jolloin ylitimme vuoret yli neljän kilometrin korkeudella ja tapasimme eläinsuojelijoiden paikassa myös Andien kuuluisia kondoreja sekä Pisaqin kaupungin yläpuolella merkittävät inkojen muinaiset linnoitukset.
Aikanaan konkistadorit tuhosivat lähes kaikki inkojen vanhat, upeat rakennukset kaupungista, mutta jotain niistäkin on vielä näkyvillä esimerkiksi katedraalin perustana. Ehkä tuon muinaisen valloistushistorian jäämänä koimme kaupungissa myös yhden yllätyksen: alkuperäisasukkaat eivät nimittäin katso suvaitsevasti valkoihoisten tuloa omille alueilleen. Me olisimme nimittäin halunneet nähdä paikallisia alueitakin, mutta saatuamme kovat sättimiset ja sylkemiset päällemme erään talon portailla oleva nainen kehotti meitä hyppäämään heti taksiin ja poistumaan “valkoisen alueille”. Näin teimme ja vältyimme pahemmalta, mikä ei kuulemma ole tavatonta.
Matkamme pääkohde oli tietysti Machu Picchu, joka sijaitsee inkojen pyhän laakson päätepisteessä. Pyhää laaksoa halkoo yksi Amazonin alkuhaaroista, Urubamba-joki, joka virtaa paikoitellen hyvin jyrkkärinteisten vuorien välisessä kanjonissa sademetsän keskellä, minkä vuoksi joen varrella Machu Picchun alapuolella olevaan Aquas Calientesin pikkukaupunkiin ei ole pystytty rakentamaan minkäänlaista autotietä. Niinpä Machu Picchulle pääsee vain joko vaeltamalla kolmen vuoren yli muinaista inka-trailia pitkin tai junalla Cuscosta. Me valitsimme junan ja Aquas Calientesista bussikyydin ylös Machu Picchun muinaiseen kaupunkiin. Machu Picchusta käytetään vielä usein nimitystä “linnoitus”, mutta paikalliset asiantuntijat ovat vakuuttuneita, että kyseessä oli inkojen hallitsema todellinen kaupunki, joka tuotti muun muassa runsaasti maissia – kaupunki oli myös inkojen piilopaikka.
Tämä muinainen kaupunki sijaitsee noin 600 metriä joen yläpuolella erittäin jyrkkien vuorenrinteiden muodostamalla harjanteella ja on todellinen muinaisen rakennustaidon mestarinäyte. Hienoimmissa julkisissa rakennuksissa graniittiset kivet ovat pysyneet vuosisatojen ajan lähes saumattomasti kiinni toisissaan, vaikka seudulla on koettu useita koviakin maanjäristyksiä. Paikan eristyneisyyden ja hankalien yhteyksien kanssa ei ole vieläkään leikkimistä. Ylhäällä ollessamme koimme nimittäin reippaan ukkoskuuron, mutta kaksi viikkoa vierailustamme Urubamba-joki tulvi ja katkaisi junayhteyden, saartaen yli kaksi tuhatta turistia useiksi päiviksi Aquas Calientesiin. Onneksi ehdimme pois ennen tuota tapahtumaa!
