Bosnia-Hertsegovina

Vaikeasti itsenäistynyt Bosnia-Hertsegovinassa kävin vain päivämatkalla, joka alkoi Kroatian Dubrovnikista ja jatkui Mostariin.

Jugoslavian jakautumisen seurauksena Bosnia-Hertsgovinalla on lyhyt merenrantakaistale keskellä Kroatian upeaa rannikkoa, mutta esimerkiksi tämän kuvan Neretvajoki laskee Kroatian puolella Adrianmereen.

Käynti jätti syvän vaikutuksen ihmisten julmuudesta erityisesti siksi, että sota oli “meidän kaikkien silmien alla” perinteisessä Euroopassa ja aivan lähiaikoina. Sotaa käytiin Jugoslavian hajoamisen seurauksena 1990-luvulla, ja vuorten ympäröimä Mostar oli kattilalaaksossaan yhdeksän kuukautta serbiarmeijan piirittämä. Kymmenen vuotta sodan loppumisesta kaupunki oli vielä vahva osoitus sodan mielettömyydestä: ortodoksikristittyjen ja muslimien aikaisempi rauhanomainen rinnakkaiselo oli johtanut kaupungin symboliseen jakautumiseen kahtia – ja parinkymmenen prosenti serbivähemmistö oli käytännössä karkoitettu nykyisen Serbian puolelle. Suurimmassa osassa keskustan taloja oli vielä tuohon aikaan luotien ja kranaattien jälkiä, ja monet puistot olivat muodostuneet hautausmaiksi.

Yhtenäisyyden symboli, Mostarin keskiaikainen silta pommitettiin alas sodassa, mutta EU päätti kunnostaa sillan, joka tässä kuvassa odottaa kahden viikon päässä olevaa uudelleen vihkimistään. EU:n turvajoukkojen avulla maahan on saatu kohtalaisen kestävän tuntuinen rauha, mutta jakoa korostivat käyntini aikaan esimerkiksi maan kolme presidenttiä: koko maan presidentti, bosniakkien (muslimien) presidentti ja kroaattien (ortodoksikristittyjen) presidentti – serbivähemmistöllä ei omaa presidenttiä ole.

Lähihistoriastaan huolimatta Bosnia-Hertsegovina on muutenkin mielenkiintoinen maa. Mostar on kesällä todella kuuma kaupunki; käyntini aikaan lämpötila oli varjossa yli 40 astetta ja auringon pehmittämään asfalttiin jäi kengänjäljet. Oli hauskaa katsella hienon moskeijan varjosta joen toisella puolella olevia kirkkoja ja vuoren laella olevaa kristuspatsasta: tällä kaupungilla on todellinen mahdollisuus kahden eri uskonnon rauhanomaisen yhteiselon malliksi.