Olen ollut Nokia Lumia 800:n käyttäjä tätä kirjoittaessani puolisentoista kuukautta. Tämän kännykän olen hienoksi jo aikaisemmin todennut. Olen myös innokas valokuvausharrastaja, ja esimerkiksi kuvasivustoni www.tiirikainen.fi sisältää pääosin järjestelmäkameroilla otettuja kuvia lähes pari tuhatta. Tämä juttu on siis noita taustoja vasten kirjoitettu arvio Lumia kasisatasen kyvyistä kamerana. Seuraavassa eräitä huomioita eri tilanteissa kuvaamisesta Lumialla.
Jutun lopussa on diaesityksenä koko tätä juttua varten kokoamani kuvasarja. Jokaista kuvaa olen kevyesti muokannut PhotoShop Elementsin automaattiparannuksella, joka korjaa mm. valoitusta ja valkotasapainoa ja vähentää kohinaa ohjelmallisesti. Vähintään näin käsittelen muutenkin aina ottamani kuvat: digikuvat on yhtä kuin kamera + jälkikäsittelyohjelmat. Sivustoani varten olen pienentänyt resoluution useimmissa kuvissa siten, että pidempi sivu kuvasta on 1200 pikseliä – se riittää hyvin osoittamaan mahdolliset puutteet kuvanlaadussa. Kuvasarjan yhteyteen olen kuvatekstissä kuvannut jokaista kuvaa.
Kuvien jakaminen on helpointa PC:llä, jonne kuvat tallentuvat Windows 7 -koneeseen USB-kaapelin ja Zune-ohjelmiston avulla automaattisesti, hakemistona kuville on suomenkielisessä Windowsissa kuvatLaitteesta NOKIA Lumia 800Filmirulla. Maciin tarvitaan Windows Connector -ohjelmisto, jonka voi ladata ilmaiseksi AppStoresta.
Kertaan taustaksi ensin tietoa Lumia 800:n kameravarustuksesta. Kännykässä on 8 megapikselin kenno ja objektiivina kiinteä 28 millimetrin ja 2,2 aukon valovoiman omaava Carl Zeiss Tessar. Kenno tarjoaa kuvan maksimierotuskyvyksi 3264 x 2448 pikseliä ja tätä suhteellisen hyvää tarkkuutta tuetaan 3-kertaisella digitaalisella zoomilla. Digitaalinen zoomhan tarkoittaa sitä, että zoomatessa näyttöön rajataan vain osa täydestä pikselimäärästä eli tässä tapauksesa kolminkertainen zoomaus jättää erotuskyvyksi vain 1088 x 616 pikseliä, mikä on varsin vaatimaton ja näkyy selvänä laadun heikkenemisenä. Videokuvaa en tässä jutussa käsittele, mutta Lumia 800 pystyy 1280 x 720 HD-tasoon. Kamerassa on kännykäksi varsin kohtuullinen 2-3- metriin ulottuva salama, joka toimii myös videokuvauksessa. Etsimenä toimii Lumian erinomainen näyttö ja kameraa käytetään laitteen sivussa olevan erillisen kameranäppäimen tapaan. Näin kuvaaminen on lähes yhtä helppoa ja samanlaista kuin millä tahansa peruspokkarikameralla.
Kirkkaassa valossa kuvattaessa Nokia Lumia 800 käy hyvin kolmoskameraksi järjestelmäkameran ja laatupokkarin oheen. Kuvat ovat parhaimmillaan kirkkaita ja terävyys riittää varsin hyvin esimerkiksi 23-tuumaisen kuvaruudun kokoisena tai A3-kokoon tulostettuna. Oikealla oleva kuva on otettu Malesiassa Pangkor Laut -saaren rannalla keskellä päivää, mutta kuvasarjasta löytyy varsin hyviä kuvia myös kotipihalta tammikuussa 2012 tai Kuala Lumpurin intialaisravintolan sisältä.
Aina mukana kulkeva, kevyt laite on tietysti omiaan nopeasti esiin tulevia tilanteita kuvattaessa, jos vain kuvat ovat riittävän hyviä. Lumia 800 käynnistyy kuvauksiin nopeasti painamalla milloin tahansa muutaman sekunnin ajan kännykän sivussa olevaa erillistä kameranäppäintä. Tuon päihittää nopeudessa vain nykyaikainen järjestelmäkamera, kompaktikamerani häviää tässä suhteessa mennen tullen. Oheinen esimerkkikuva on juuri tällaisessa nopeassa tilanteessa kahdeksaakymppiä kulkevan auton ikkunasta napattu. Kuvan laatu ei ole erinomainen, mutta osoittaa varmasti katsojalle, mistä Malesian ongelmallisissa öljypalmuviljelmissä on kyse: kaikki sademetsät alas ja silmänkantamattomiin pelkkiä öljypalmuja.
Hämärässä ja pimeän aikaan Lumia 800 sopii oikeastaan vain salamakuvaukseen lyhyeltä matkalta tai satunnaisiin hyvin valaistujen kohteiden kuvaamiseen. Kauempana hämärässä tai pimeämmässä paikassa kuvien erotuskyky jää reilusti alle kuvakennon maksimiresoluution, minkä lisäksi värikohina lisääntyy erittäin paljon. Kameran ohjelmisto ei pidä valkotasapainoakaan hyvänä, vaan monista kuvista tulee silmälle hyvin samantyyppisessä valossa varsinkin talvella aika erivärisiä. Valoituksen ongelmia ei pysty korjaamaan juuri ollenkaan parhaillakaan ohjelmilla, siksi selviä kuvien puutteet ovat. Joskus toki kuviin tulee ilman omaa aikomustakin aika mielenkiintoinen tunnelma, kuten oikealla olevassa kuvassa Tuomarinkylän kävelytieltä 18.2.2012 illansuussa.
YHTEENVETONA pidän Nokia Lumia 800:aa parhaana kännykkänä valokuvaukseenkin. Hyvä perusobjektiivi ja kuvausohjelmisto takaavat hyvissä olosuhteissa varsin laadukkaat kuvaat, joissa rajana ei ole kuvakennon resoluutio, vaan kennon fyysinen koko ja objektiivin rajoitukset. Kuvaaminen on yhtä luontevaa ja helppoa kuin millä tahansa pokkarikameralla, mutta useimmiten paljon nopeampaa. Lumia 800 sopii siis nopeasti käytettäväksi varakameraksi melkein kenelle tahansa.
———-
Kiinnostuneille tiedoksi myös varsinainen kameravarustukseni:
– Päärunkona on Canon EOS 7D, joka lähentelee ammattilaistason runkoa 18 Mpix kennollaan ja monipuolisilla säädöillään. Ottaa myös täys-HD-videoita.
– Vararunkona on vanhempi Canon EOS 450, joka on ominaisuuksiltaan lähinnä aloittelevan harrastajan kamera.
– Objektiiveina edellisissä käytän Sigman varusteita: matkoilla useimmissa kuvissa 18-200 millin 3,5-5,6 aukon zoom; pimeäkuvissa 50 mm ja 1,4 aukon kiinteä objektiivi, luontokuvissa usein myös 150-500 millin 5,6-6,3 aukon zoom. Yleensä kuvaan näillä käsivaralta, pisin zoom edellyttää vähänkin hämärässä jalustaa.
– Kompaktikamerana on Canon PowerShot SX200, jossa on 12-kertainen optinen zoom ja 12 Mpix kenno; varsin mukava laite matkoilla.
Moi,
Kiitos hyvästä tekstistä. Googlasin “Lumia800 kamera”, koska mielestäni talvi, hämärä ja sisäkuvat ovat heikompia kuin aikaisemmassa Nokialaisessani (N85). Odotin Lumian kameralta enemmän, onhan se 6-7 vuotta uudempi ja pixeleitäkin on enemmän. Etenkin epätarkkuus ja voimakas värikohina häiritsevät. Salaman kanssa pitää mennä liki metrin päähän jotta kohinaa ei esiinny.
Käytettävyydessä ei valittamista.
Ari
Kiitokset kommentista, Ari – ja erinomaisen mukavaa Joulun jatkoa!
Kirjoitin tekstin runsas vuosi sitten, enkä siitä mitään muuttaisi – Lumia 800 ei korvaa minusta hyvälaatuista pokkariakaan erityisesti mainitsemissasi tilanteissa.
Mutta varakamerana se on kyllä paikallaan niin laatunsa kuin nopean käyttönsä ansiosta.
Vesa
Kiitos hyvästä artikkelista ja esimerkkikuvista! Itse olen ihmetellyt oman Lumia 800:n osalta, että onko kamerassa vikaa vai onko se vain huono, kun hämärässä zoomilla otettu kuva oli todella täynnä kohinaa. Tämän artikkelin lukemisen ja esimerkkikuvien katsomisen jälkeen täytyy todeta, että parempi on ottaa kuvia Lumia 800:lla vain kirkkaassa valossa ja tilanteissa joissa nopeus on valttia laadun tai tarkkuuden sijaan.
Pitänee jäädä odottelemaan josko Nokialta tulisi jossain vaiheessa samaa tyylikkyyttä edustava puhelin, jossa olisi paremmin hämärässä toimiva kamera.
Kännykkäkameroiden ongelma on fyysisesti pieni kenno ja pienikokoinen linssi. Niiden vuoksi kuvasta ei tule kameralle paljoa valoa varsinkaan hämärässä. Tätä kompensoidaan nostamalla kennon herkkyyttä sähköisesti, mutta tuloksena on sitä suurempi kohina kuvassa, mitä hämärämpää on. Pieni kennon fyysinen koko rajoittaa osin kuvaamista myös kirkkaassa valossa, kun valon aberraatio synnyttää helposti omia kuvioitaan.
Tämän vuoksi ammattikuvaajat käyttävät kalliita isolla kennolla ja suurilla linsseillä varustettuja järjestelmäkameroita. Ei niitä näillä näkymin koskaan kännykällä päihitetä, mutta Nokian uusi 41 megapikselin kennolla varustettu Symbian-puhelin näyttää suuntaa kännykkäkameroiden parannuksista: erotuskyky kasvaa ja monia pieniä pikseleitä yhdistämällä saa yhä parempia kuvia. Tuossa Nokian uudessa kamerakännykässä yhteen kuvapikseliin käytetään seitsemää kennon pikseliä.