Nokia Lumia 1020 on kelpo kameranakin – ja huippukännykkä

pakkashiutaleita-helsingissa-tammikuussa-2009.jpg

◄ Takaisin

Seuraava ►

Kuva 24 / 28

Joskus kovana pakkaspäivänä ilman kosteus kiteytyy jääkiteiksi, jotka lipuvat hiljaa auringonvalossa, kuten tammikuun lopulla 2009 Helsingissä.

Metadata

Kamera / Tyyppi
Aukko
Polttoväli
Suljinnopeus
Pvm/aika

Käytin Nokia Lumia 800:aa melkein kaksi vuotta, kun päätin muutama viikko sitten vaihtaa sen uuteen Lumia 1020:een. Oikeastaan pääajatus oli löytää kännykkä, joka korvaisi monilta reissuiltani kakkos- tai kolmoskamerani, käytännössä siis edullisen järjestelmäkameran pienellä zoomilla tai paremmanpuoleisen pokkarikameran 12-kertaisella zoomilla. Innokkaana valokuvausharrastajana jakelen kuviani nykyisin oikeastaan vain omalla sivustollani www.tiirikainen.fi, joka sisältää pääosin järjestelmäkameroilla otettuja kuvia tällä hetkellä yli pari tuhatta. Monia juttuja tämän kännykän kuvaamiskyvyistä on kirjoitettu muualla, esimerkiksi: digitoday.fi:ssä, puhelinvertailu.comissa tai Photography Blogissa. Usein johtopäätös on ollut, että kamera ei yleisesti ottaen pärjää parhaille pokkareille, vaikka onkin kännyköiden paras kamera. Tämän jutun olen kirjoittanut omia taustojani vasten arvioiden, riittääkö Lumia 1020 kevyeksi ilman laukkua mukana kulkevaksi kameraksi.

Jutun alussa on EXIF-tiedot näyttävänä diasarjana tätä juttua varten kokoamani kuvasarja, jonka olen napsinut siis muutaman viikon aikana. En ole käsitellyt kuvia jälkikäteen muuten kuin korkeintaan zoomannut tai rajannut tiettyjen kuvateksteissä selitettyjen efektien esittämiseksi. Sivustoani varten olen pienentänyt resoluution useimmissa kuvissa siten, että pidempi sivu kuvasta on 1200 pikseliä – se riittää hyvin osoittamaan mahdolliset puutteet kuvanlaadussa. Kun katselet kuvasarjaa sellaisenaan näet myös kommenttini kustatakin kuvasta, ja klikkaamalla kuvaa näet sen suuremmassa koossa, jolloin yksityiskohdat näkyvät paremmin. Hiukan enemmän käsiteltyjä kuvia löydät Helsingin Seurasaaresta sumuisena päivänä napsitusta kuvasarjasta toisella sivustollani.

Kertaan vähän tietoa Lumia 1020:n kameravarustuksesta, vaikka useimmat tätä lukevat sen varmasti tietävätkin. Kännykässä on peräti 41 megapikselin kenno ja objektiivina kiinteä 26 millimetrin ja 2,2 aukon valovoiman omaava Carl Zeiss Tessar. Objektiivin tärinää vaimennetaan mekaanisesti “kuulalaakeriasennuksella”, aikaisemmin kännyköiden kamerassa näkemätöntä tekniikkaa siis. Kenno tarjoaa kuvan maksimierotuskyvyksi 7712 x 4352 pikseliä (33,6 Mpix) kuvasuhteella 16:9 ja 7136 x 5360 pikseliä (38 Mpix) kuvasuhteella 3:4 eli kuvan paras erotuskyky on suhteella 3:4. Suuren tarkkuuden kuvan lisäksi tallennetaan aina myös 3072 x 1728 pikselin kuva joka saadaan optimoimalla terävyys ja sävyt täyden resoluution kuvasta tai kuvattaessa käytetyn digitaalisen zoomauksen tuloksena. Käytännössä täyden ja rajatun resoluution suhde on 2,5, mikä on siten myös “häviöttömän” digizoomauksen maksimisuhde.

Hämärässä ja pimeässä valokuvien ottoon tarkoitettu Xenon-salama on varsin hyvä muutaman metrin etäisyydelle. Salaman saa edellä olevan kuvasarjan hämäräkuvien tapaisia otoksia varten helposti pois päältä kuvaruudulla näkyvästä painikkeesta.

Lumia 1020 käyttää oletuksena automaattiasetuksia valokuvien ottamiseen. Kuvaustapoja on tämän lisäksi lähikuva, yö, yömuotokuva, urheilu ja taustavalaistu. Kaikissa kuvaustavoissa voi säätää herkkyyttä ( max. 100 – 4000 ISO), valotusta +/- kaksi aukkoa, valkotasapainoa, tarkennusta ja kuvasuhdetta joko 16:9 tai 4:3 (jostain syystä järjestelmäkameroiden normaali 3:2 puuttuu!). Näiden lisäksi tarkennuksen apuvalon voi kytkeä päälle tai pois.

Nokia Pro Cam -ohjelmalla säädöt ovat suoraan nähtävissä kameran etsinnäytöstä kaarina, joita pitkin säädinnappia siirretään sormella – viereisessä kuvassa menossa tarkennuksen käsisäätö näyttöruutukuvaa varten. Ainoa “oikeiden” kameroiden puuttuva säätö on aukon säätö, se on Lumia 1020:ssä aina 2,2. Lyhyestä polttovälistä johtuen terävyysalue on kohtalaisen laaja noinkin suurella aukolla, vaikka joskus valoisissa oloissa olisi mukavampi säätää aukko pieneksi eikä valotusaika lyhyeksi.

Kamerassa on kännykäksi hyvä pariin-kolmeen metriin ulottuva Xenon-salama, joka toimii vain valokuvauksessa. Etsimenä toimii erinomainen näyttö ja kameraa käytetään laitteen sivussa olevan erillisen kameranäppäimen tapaan. Erilaisia kameraominaisuuksia säädetään käsin suoraan etsinruudulta, mikä “oikeaan” kameraan verrattuna on joskus hiukan hankalaa. Mutta kuvaaminen on todellisuudessa yhtä helppoa ja kuin millä tahansa peruspokkarikameralla. Skypen käyttäjiä on ajateltu etupuolella olevalla pikkukameralla, joka tuossa käytössä palvelee ihan riittävästi.

Kirkkaassa valossa kuvattaessa Nokia Lumia 1020 käy useimpia tilanteita ajatellen hyvin kakkoskameraksi ihan puhtaasti automatiikkaa käyttäen. Toki kamera käynnistyy hiukan hitaasti ja ilmeisesti otosten välillä tapahtuva suuren erotuskyvyn kuvien käsittely pienenpään kokoon johtaa korkeintaan neljän sekunnin välein otettaviin kuviin. Nokia Smart Cam -ohjelmalla kamera ottaa yhdellä painalluksella viisi kuvaa, j0ista säilytettäväksi voi valita yhden. Viidestä kuvasta valitaan automaattisesti Paras, kuvan liikkuvia kohteita yhdistetään Toimintakuvaksi , liiketunnelmaa lisätään keinotekoisesti kuvassa  “Liiketehoste”, kuvassa esiintyviä kasvoja voi muokata kuvassa “Muuta kasvoja”, minkä lisäksi kuvasta voi häivyttää liikkuvia kohteita toiminnolla “Poista liikkuvia kohteita”. Smart kompensoi jossain määrin muuten hidasta kuvien ottotiheyttä, siinähän Lumia 1020 ei missään suhteessa pärjää edes halvimmille järjestelmäkameroille (oma halpa reissukamerani Canon EOS-1100D ottaa sentään kolme kuvaa sekunnissa.

Itse olen päätynyt Lumian käyttämiseen melkein pelkästään automatiikalla, koska se on selvästi nopein kuvaustapa tällä laitteella ja tuottaa usein hyviä kuvia. Vaativammissa tilanteissa kuten nopeasti liikkuvia kohteita kuvatessa tai ulkona pimeässä mikä tahansa järjestelmäkamera lyö Lumia 1020:n kirkkaasti ja on paljon kätevämpi käyttää. Jos kuvat lataa sekä Pro- että Highres-muodossa tietokoneelle, voi monista kuvista zoomata tai rajata paljon sellaista, mitä pelkällä Lumialla ei pysty saamaan. Esimerkkejä jälkikäteen tehdyistä zoomauksista/ rajauksista on alla ja yllä näkyvässä kuvasarjassa. Kohtalaisen laadukkaita panoraamakuviakin pääsee Lumian Panorama -ohjelmalla näpsimään ilman mitään jälkikäsittelyä.

Erityisesti pimeän aikaan Lumia 1020 on joko laadullisesti aika vaatimattomia kuvia tuottava (katso koko kuvasarja alla) ja käsisäädöt turhan konstikkaita, jos haluaa napsia hyviä kuvia nopeasti. Pimeässä ja sisätiloissa salamakuvaus tuottaa hyviä kuvia automatiikkaa käyttäen eli sellaisissa tilanteissa taidan yhä harvemmin käyttää järjestelmäkameroitani. Hämäräkuvissa esiintyy aika runsaasti värikohinaa lisääntyy erittäin paljon. Kameran ohjelmisto ei pidä valkotasapainoakaan hyvänä, vaan monista kuvista tulee silmälle hyvin samantyyppisessä valossa varsinkin talvella aika erivärisiä. Valoituksen ongelmia ei pysty korjaamaan juuri ollenkaan parhaillakaan ohjelmilla, siksi selviä kuvien puutteet ovat. Joskus toki kuviin tulee ilman omaa aikomustakin aika mielenkiintoinen tunnelma, kuten oikealla olevassa kuvassa Tuomarinkylän kävelytieltä 18.2.2012 illansuussa.

YHTEENVETONA pidän Nokia Lumia 1020:aa parhaana valokuvauskännykkänä, minkä ansiosta Canonin varsin hyvä pokkari ja videokamera jäävät vastedes melkein aina kotiin pölyttymään. Hyvä perusobjektiivi ja monipuolinen kuvausohjelmisto takaavat kirkkaasta valosta hämärään asti laadukkaat kuvat, joissa rajana ei ole kuvakennon resoluutio, vaan kennon fyysinen koko ja objektiivin rajoitukset. Kuvaaminen on yhtä luontevaa ja helppoa kuin millä tahansa pokkarikameralla, mutta useimmiten paljon nopeampaa. Lumia 800 sopii siis nopeasti käytettäväksi varakameraksi melkein kenelle tahansa.

———-

Vertailukohtana tälle jutulle on tietysti muu kameravarustukseni:

– Päärunkona on Canon EOS 7D, joka lähentelee ammattilaistason runkoa 18 Mpix kennollaan ja monipuolisilla säädöillään. Ottaa myös täys-HD-videoita.

– Vararunkona on vanhempi Canon EOS 1100D, joka on ominaisuuksiltaan lähinnä aloittelevan harrastajan kamera, minulla kevyenä järkkärinä lenkeillä mukana.

– Objektiiveina edellisissä käytän Sigman varusteita: matkoilla useimmissa kuvissa 18-200 millin 3,5-5,6 aukon zoom; pimeäkuvissa 50 mm ja 1,4 aukon kiinteä objektiivi, luontokuvissa usein myös 150-500 millin 5,6-6,3 aukon zoom. Yleensä kuvaan näillä käsivaralta, pisin zoom edellyttää vähänkin hämärässä jalustaa.

– Kompaktikamerana on Canon PowerShot SX200, jossa on 12-kertainen optinen zoom ja 12 Mpix kenno; varsin mukava laite matkoilla – mutta taitaa jäädä jatkossa Lumia 1020:n ansiosta useimmiten kotiin.