Microsoftin pyrkimys kännyköiden käyttöjärjestelmien valtiaaksi on kiistatta alkanut huonosti: kymmenen vuotta erilaisia versioita, mutta markkinaosuus on yhä vain parisen prosenttia. Mitään varmuutta edes Windows Phone 8:n menestyksestä ei ole, mutta voiko Microsoftista oikeasti tulla mobilimaailman kunkku – ja jos, niin millä tavoin?
Jotenkin tällaisten pohdintojen kohdalla tulee väkisin mieleen Microsoftin kivinen polku henkilökohtaisten tietokoneiden ylivoimaiseksi markkinajohtajaksi, sillä samankaltaisuuksia löytyy mobiilipuolellakin. Olennaisin oppi aikaisemmasta historiasta on se, että menestyäkseen Microsoftin on todella ymmärrettävä käyttäjien odotukset uudelle käyttöjärjestelmälle tai oikeastaan uudentyyppisiä sisältöjä hyödyntävälle taskuun mahtuvalle laitteelle.
Siksi on paikallaan pieni kertaus, miten Microsoftin Windows lopulta nousi lähes monopoliasemaan, ja on siinä PC-puolella yhä. Höystän tätä kertomusta ihan pelkillä omilla kokemuksillani.
Siirryin konsultiksi yli kymmenen vuoden Finnair-työrupeaman jälkeen syksyllä 1984, ja silloisessa firmassamme hankittiin samoihin aikoihin konsulttien käyttöön erittäin kallis, mutta uraauurtava graafisella käyttöliittymällä ja kovalevyllä toimiva Applen Lisa. Laite oli kuitenkin floppi, minkä Apple pian paikkasi karvalakkimalli Macintoshilla, jollaisia firmaamme tuli useita. Innolla käytin silloin “kottaraispönttö”-Macia kuvien piirtelyyn.
Pian kävi kuitenkin selväksi, että asiakkaamme eivät käyttäneet Macintosheja oikeastaan ollenkaan. Pelkästään asiakkailta tulevien tai heille menevien dokumenttien vuoksi oli pakko pääasiassa käyttää PC:tä. Ongelma oli kuitenkin siinä, että PC:n ohjelmilla ei alkuun pystynyt tekemään oikeastaan minkäänlaisia graafisia esityksiä.
Tilanne korjautui, kun vuoden 1985 aikana markkinoille tuli monessa suhteessa Applen käyttöjärjestelmää muistuttavia graafisia käyttöliittymiä DOS:in päälle. Microsoft julkaisi silloin Windowsin ensimmäisen painoksen, mutta itse valitsin kollegojeni tapaan mieluummin GEM:in, joka toimi paljon kevyemmin ja käyttö muistutti paljon Windowsia enemmän nimenomaan Macia.
Graafisista käyttöliittymistä DOS:in päälle alkoi verinen kisa Microsoftin ja GEMiä valmistavan Digital Researchin välillä. Microsoftin etuna oli se, että DOS oli jokaisessa PC:ssä ja sitä kautta yhä useammat laitevalmistajat tekivät ajureita Windowsille, vaikka se oli useimpien mielestä ‘insinöörien tekemä’, ‘ruma’ eikä toiminut käyttäjien ehdoilla lähimainkaan yhtä näppärästi kuin GEM. Vähitelleen GEM joutui laitetuen puutteessa yhä hankalampaan tilanteeseen. 1980-luvun lopulla myös IBM yritti tulla markkinoille graafisen OS/2-käyttöjärjestelmän kanssa, mutta menestystä ei tullut juuri muualla kuin suuryrityksissä.
Mutta vuoteen 1990 tultaessa Microsoft oli vihdoin tajunnut, että nimenomaan käyttäjäkokemus ja laadukkaat graafiset sovellukset oli paljon laiteajureita tärkeämpiä. Firma palkkasi Windowsin ulkoasun suunnitteluun ensimmäiset graafiset suunnittelijansa ja Windows 3.0 tuli markkinoille. Suurin osa PC-käyttäjistä iloitsi: vihdoinkin heidän PC-koneilleen oli saatavilla riittävän hyvä vaihtoehto Macintoshille! Alkuaan Macille julkaistu Excel ja Windowsia hyvin hyödyntävä Word työnsivät pian syrjään Lotus 1-2-3:n ja WordPerfectin. Muutamassa vuodessa Microsoft Windowsista tuli markkinoiden valtias, ja jopa mahtava IBM joutui luovuttamaan OS/2:ta.
Windowsin ensimmäisestä julkistuksesta graafisten käyttöliittymien ykköseksi meni Microsoftilta siis lähes kymmenen vuotta! Tämä asema hankittiin oikeastaan täysin yrityskäyttäjien ehdoilla, mutta edistyksellisten grafiikkaohjaimien ansoista Windows sai aika pian ykkösaseman myös pelialustana. Xbox on oikeastaan vain ilmeinen jatko pelipuolella jo saatuun asemaan.
Mobiilimaailma on tietysti monessa suhteessa erilainen kuin työasemien maailma on tai aikanaan oli, mutta bisnesmallin näkökulmasta paljon on myös samaa. Erittäin iso osa aikuisten ihmisten puhelimista on nimittäin työnantajien ostamia, mikä antaa Microsoftille erinomaiset lähtökohdat myös mobiilipuolelle, mutta ei ilman eräitä muita ratkaisuja.
Applella on mobiililaitteissaan ja Googlella Androidia hyödyntävissä laitteissa erinomaisen innokkaat käyttäjät, jotka arvostavat uudentyyppisten nettisisältöjen ja -sovellusten todella helppoa käyttöä ja erityisesti käyttöönottoa. Aivan samalla tavalla aikanaan Applen Macintosh saavutti suosionsa helpon laitteen ja sen erinomaisten sovellusten käytön ansiosta, ja GEM oli samoista syistä muutaman vuoden ajan Microsoftin edellä vastaavissa asioissa PC-puolella.
Minusta voittajan siis ratkaisi työasemissa ja nyt älykännyköissä laitteiden (=käyttöjärjestelmän) ja sovellusten käytettävyyden keskeinen rooli – missään vaiheessa ei ole ollut kyse teknisestä osaamisesta sen paremmin laite- kuin softapuolellakaan. Sivumerkintänä: samoilla perusteilla Nokiankaan romahdus ei ole johtunut ohjelmointi- tai laiteteknisestä osaamisesta. Kyse on käytettävyysosaamisesta itse laitteen lisäksi myös sovelluksissa.
Voittajaksi päästäkseen Windows Phonen pitää siten pystyä luomaan vähintään Applen iPhonen (eli iOS:n) ja Googlen Androidin tasoinen käyttökokemus niin itse laitteelle kuin sen kautta tarjolla oleville sovelluksille ja palveluille. Minusta Windows Phonen ei siis tarvitse olla iPhonea tai Androidia parempi, mutta likimain yhtä hyvä on oltava. Sillä voittajaksi päästäkseen Microsoftilla on yksi ylivertainen etu: työnantajansa kännyköiden käyttäjät, jotka työssään muuten käyttävät lähes aina Microsoftin ratkaisuja.
Työnantajien ‘vau’-efekti syntyy siitä, että riittävän hyvät sekä helposti ja turvallisesti muihin organisaation ratkaisuihin liitettävät mobiiliratkaisut on hoidettavissa pienemmillä resursseilla kuin monesta eri tekniikasta koostuva rakennelma. Microsoftin asemaa Applella tai Googlella ei yrityksissä ole, eikä ihan heti näytä tulevankaan.
