Tänä aamuna supermyrsky Sandy ei vähän yllättäen oikeastaan enää paljon tuntunut Detroitin alueella: sade pysyi poissa koko päivän, tuuli taantui iltaa kohti, mutta lämpötila oli 5-6 astetta celsiusta eli aika viileältä tuntui. Siksi olikin hyvä mennä automatkailijan pakolliseen kohteeseen Detroitissa eli Henry Fordin museoon, joka sijaitsee Dearbornissa parinkymmenen minuutin päässä Detroitin keskustasta ja sen jälkeen vain lyhyelle visiitille Detroitin keskustaan.
Henry Ford Museum
Henry Ford Museum on itsenäisenä kokonaisuutena alueella, jossa sijaitsee sekä Fordin tehdas että tuotekehitysyksiköitä.Museon ohessa on myös erillinen Yhdysvaltain historiaa kuvastava Greenfield Village, johon emme tällä kertaa menneet, sillä pelkästään museossa menisi helposti melkein koko päivä. Voisi ajatella, että Henry Fordin nimissä oleva museo on pelkästään autoja, mutta ajatus on väärä: museossa on erilliset osastot maatalouden, energian, ilmailun, junien ja kotien teknisestä historiasta USA:ssa sekä Yhdysvaltain synnystä ja rotuerottelun lopettamiseen liittyvistä asioista. Silti ensimmäinen kuva osoittaa, miksi Henry Ford oli aikanaan juhlittu: hänen ansiostaan jokaisella amerikkalaisella oli varaa ostaa Ford T-Model, jollaisen rattiin kävijätkin pääsevät käymään.
Vaikka olen kolutukseltani lentokoneenrakennuksen insinööri, en olisi tiennyt, miten merkittävän panoksen Ford on aikanaan antanut myös ilmailuliikenteeseen. Yritys nimittäin rakensi ensimmäisen kaupallisesti menestyneen kokometallisen liikennelentokoneen, Ford Triplanen, jolla Byrd onnistui ensimmäisenä lentämään yli Etelänavan.
Autot ja autoilu Amerikassa ovat kuitenkin museon suuriin osasto, jossa on näytillä todella suuri määrä eri aikakausien autoja. Pistän niistä joskus erillisen oman kuvasarjan näille sivuilleni, niin upeita autot museossa ovat. Oma kaunotarsuosikkini on oheinen vuosimallin 1931 Bugatti, joka olikin ensimmäisenä osiossa “mitä luksus on?”. Tämä auto maksoi aikanaan yli 40 000 dollaria, mikä oli todella paljon, kun keskimääräinen vuosipalkka oli tuolloin vain vajaat 1400 dollaria eli tavalliselta duunarilta olisi autoon mennyt miltei 30 vuoden palkat. Tällainen ajopeli maksaisi nyt varmasti useita miljoonia euroja.
Viimeistään museosta lähdettäessä silmiin pistävät kuitenkin tavallisten työläisten asunnot alueella, sillä niistä ehkä noin joka toinen on myytävänä. Talot näyttävät täällä kuitenkin ehjiltä, kun monilla lähialueilla useat omakotitalot ovat erittäin huonossa kunnossa: rikottuja ikkkunoita, romahtaneita seiniä ja reikäisiä tai pressuilla peitettyjä kattoja. Amerikkalaisen autoteollisuuden ongelmat näkyvät siis yhä ympäri suur-Detroitia.
Detroit Downtown pysähdyttää yhä
Kun museosta lähdön jälkeen ei satanut, eikä pimeäkään vielä painanut päälle, päätimme vielä käydä lyhyellä visiitillä Detroitin Downtown -alueella, vaikka Road Trip USA -kirja sitä ei nimenomaan suositellut. Alue oli aikanaan niin rajun näköinen, että se palveli esimerkiksi apokalytptiseen tulevaisuuden maailmaan sijoitetun Robocob-elokuvan ympäristönä ihan ilman lavasteita. Me halusimme nähdä käytännössä, pitävätkö jutut Detroitin keskustan karmeudesta paikkaansa.
Vastaus on: suositukset kyllä pitävät, ja eivät pidä. Pysäköimme automme keskusta-alueelle tultuamme noin kilometrin päähän Detroit-joen rannasta – varsinainen keskusta on ihan rannassa. Alueella ei näkynyt juuri lainkaan ihmisiä, ja harvat liikkujat olivat kodittomia mustia ihmisiä. Osa vanhoista rakennuksista on edelleen käyttämättömiä ja rikkinäisiä, osa muuten vaan hyvin sekalaista tyyliä, kuten kuva osoittaa. Aika erikoista, että tuolla on myös Detroitin oopperatalo!
Näkymät joenrannalla ovat itseasiassa paljon tuota mid-townin aluetta hienommat: joen vastarannalta näkyvät Kanadan puolella olevat hienot hotellit, kuten Caesars, ja rannassa on Detroitinkin puolella uusia pilvenpiirtäjiä ja niissä esimerkiksi General Motorsin uusi pääkonttori. Nimenomaan tämän perinteisen keskustan, nykyisen bisneskeskustan, alue on muuttunut hienosti yhä paremmaksi vuonna 2000 alkaneen kehitysohjelman tuloksena. Ei siis pidä uskoa tuoreidenkaan opaskirjojen kaikkia juttuja, vaan kokeile itse!
