16.012015 oli hyvä hetki kiertää elokuvafestivaaleilta saatujen Indian Canyons -alueen vapaalippujen ansiosta tasan kymmenen kilometrin vaihteleva Fern Canyon Trail. Alla kuvia reitin varrelta ja kuvien alla vähän tekstiä tämän reitin kulusta noin +22 Celciusasteen ja kevyen tuulen säässä.
Palm Canyon Trail - start of Fern Canyon loop
Kävelimme vaimoni kanssa tasan kymmenen kilometrin mittaisen Fern Canyon Trail loopin rauhalliseen tahtiin kolmessa tunnissa. Tämä suurimmalta osaltaan helppo, mutta paikoin haasteelliseksi merkitty vaellusreitti oli varmaankin paras koko Palm Springsin alueella! Tähän arvioon vaikuttavat vaihtelevan maaston lisäksi pitkin matkaa vaihtelevat näkymät ja kasvit vehreistä palmukanjoneista kuivaan ylätasangon autiomaahan. Reitin ääripisteissä saattoi kuulla vain tuulen huminan korvissa, ei mitään muuta.
Reitin alku on todella helppo osuus Pohjois-Amerikan autiomaiden runsaimmin palmuja sisältävän Palm Canyonin pohjaa pitkin. Useimmat turistit tekevät pelkästään tämän helpon noin puolitoistakilometrisen reittipätkän edestakaisin ja siinäkin näkee monenlaista luontoa sekä kokee alussa kävelyn jyrkkää rinnettä alas.
Palm Canyonista reitti lähteen pienen pätkän Victor Trail -vaellusreittiä (se palaa takaisin Palm Canyonin alkuun vuoria pitkin), josta erkanee ensimmäinen osuus Vandevelter Trail. Alueen pääsylipulla saa reittikartan, josta selviää, että Vandevelter yhtyy Fern Canyon Trailiin koko valellussilmukan toisessa ääripäässä. Eli on hyvä selvittää reitti itselleen etukäteen, ensimmäisessä haarassa ei ole mitään mainintaa Fern Canyon Trailista. Vandevelter nousee jyrkkiä rinteitä puolisen kilometriä ja tässä kohden hiki muistuttaa tarpeesta ottaa juotavaa matkalle – mistään ei ole vettä saatavilla ennen loppureitin päätepistettä takaisin Traiding Postilla.
Vandevelter Trail kulkee vaihtelevasti nousevalla ja laskevalla ylätasangolla, josta on hienoja näkymiä koko Indian Canyons -alueelle, yli Coachella-laakson sekä San Jacinto -vuoriston horisontissa kohoaville kolmekilometrisille huipuille. Tällä reittipätkällä noustaan ylemmäs kuin muilla osuuksilla, mutta pienestä hiestä huolimatta noin 300 metrin korkeuserolla reitin alkupäästä tuntee jo olevansa vuorilla. Korkein lähellä oleva huippu on 730-metrinen Murray Peak, mutta reitiltä näkee myös San Jacinton korkeimmat huiput.
Vandevelteriltä haarautuu useita reittejä ja Fern Canyon Trail on hyvin merkitty näiden reittien yhdistyessä. Osa Fern Canyon -osuutta kulkee kanjonin pohjalla varsin pehmeää hiekkaa pitkin, mutta paluu alkuun tehdään pitkin kanjonin reunoja kovemmalla pohjalla olevia polkuja pitkin. Ehkä vajaan kilometrin kävelyllä kanjonin hiekkaa pitkin mutkan takaa putkahtaa aivan yllättäen Fern Canyon Oasis, joka onkin pieni palmuinen keidas keskellä autiomaata. Täällä on palmunrungoista pätkitty istuimia ja varjossa on mukava napata vähän juotavaa sekä evästä, jotka on kannettu mukana. Keitaan eteläreunalla on jyrkkä kalliorinne, josta vähän kosteampina aikoina tihkuu vettä ja sen ansiosta suoraan seinämässä kasvaa Kaliforniasta peräisin olevia saniaisia (southern maidenhead fern eli eteläinen neidonpääsaniainen).
Keitaalle kuljetun reittiosuuden pituus on tasan seitsemän kilometriä, ja jäljellä on vaihtelevia rinteitä sekä kanjoninpohjia noudattava tasan kolmen kilometrin osuus takaisin reitin alkuun. Kanjonin reunan kukkuloilla kulkevalta polulta näkee paikoin hauskoja teddykarhukaktusten (teddy bear cholla) muodostamia peltoja, joissa toki osa kaktuksista on selvästi joskus palanut pystyiksi putkiksi. Viimeiseltä kukkulalta laskeudutaan puolisen kilometrin matka jyrkästi kapeaa siksak-polkua takaisin kanjonin pohjalla ja sieltä melkein tasaista polkua viimeiselle nousulle Palm Canyonin pohjalta takaisin Traidin Postiin.
Kiitämme lopussa paikallista rangeria hänen hyvistä neuvoistaan ennen reitille lähtöä ja kehumme kilvan hienoa vaellusreittiä. Tasan kolmessa tunnissa tämän reitin selvittää rauhallista vauhtia.
Suosittelen ehdottomasti kenelle tahansa, jolla on tuo aika viettää Indian Canyonsin alueella!
