Tämän vierailumme aikana emme olleet käyneet paikan ylpeydellä Aerial Tramwayllä San Jacinto -vuoren huipulla, joten teimme sen ennusteen mukaan viimeisenä visiittiimme osuvana lämpimänä päivänä. Hissi nousee kertaheitolla yli kahden kilometrin matkan ylöspäin, jolloin ollaan 2,5 kilometriä laakson pohjan yläpuolella. Kun laaksossa oli lämmintä noin +27 astetta Celciusta, hissin yläaseman mittari näytti +12 C – normaali ero on tuo viisitoista astetta.
Normaalitalvina ylhäällä on tähän aikaan vähintään puoli metriä lunta sekä suksi- ja lumikenkävuokraamo auki, mutta tänä talvena on ollut tavallista huomattavasti lämpimämpää ja erittäin kuivaa, joten vain aivan ylimmillä piikeillä oli siellä täällä pieniä lumilaikkuja. Yläaseman viereinen alue avaa kauniina, kirkkaana päivänä ihan uuden Palm Springs -maailman: paksuja, suuria mänty- ja kuusipuita sekä näkymät aina 200 kilometrin päähän. Oheisessa yläaseman kuvassa taustalla näkyy Coachella-laaksoa ja kaukana horisontissa eroitti silmällä jopa Las Vegasin vieressä 250 kilometrin päässä olevan Charleston-vuoren. San Jacinto -vuoren yläosa on erämaa-aluetta, jossa on yli 80 kilometriä paikoin hyvinkin haastavia (ja jopa yli 3 000 metrin korkeudessa!) vaellusreittejä sekä camping-alueita yöpymistä varten. Noihin tarkoituksiin yläaseman lähellä on ranger-asema, josta on haettava pidemmille reiteille ilmainen lupa.
Viimeisenä lauantainamme kävimme Coachella-laakson parissa muussa kaupungissa, joita emme ennestään olleet oikeastaan nähneet. La Quinta on hieno asuinpaikka puolen tunnin ajomatkan päässä Palm Springsistä kaakkoon ja erityisesti sen Old Town on kaunis (vanha se ei oikeasti ole, vaan noin 50 vuotta sitten vanhaan eteläeurooppalais-meksikolaiseen tyyliin rakennettu alue). Tuossa vanhassa kaupungissa oli lauantaina taidemarkkinat nimellä Art Under The Umbrellas, missä ei ole kyse taiteesta sateen- vaan päivänvarjojen alla. Kaunis ilma houkutteli paikalle runsaasti väkeä.
Ajaessamme takaisin La Quintasta poikkesimme Indian Wells Tennis Gardeniin, jossa ATP- ja WTA-ammattilaisten masters-tason turnaus pidetään vuosittain maaliskuussa. Sinne tulee Suomesta varmasti taas Jarkko Nieminen, ja pitihän sieltä tietysti jotain tuliaisia ostaa, vaikka emme itse ammattilaistapahtumaan pääsekään paikalle.
Muutamana viimeisenä päivänä olemme Palm Springsissä tehneet “tavallisia” juttujamme: vaellelleet vuorilla, pelailleet tennistä ja pyöräilleet. Tätä kirjoittaessani on visiittimme ihan viimeinen päivä, minkä vuoksi menimme pyörälenkkimme päätteeksi jälleen käväisemään Palm Springsin taitelija-alueella Backstreet Art Districtissä ja luovutimme eräälle taiteilijapariskunnalle visiitin alussa ostamamme polkupyörät. Leena Anja Pilcher on alkuaan Enontekiön tyttöjä ja naimisissa amerikkalaisen Josephinsa kanssa – kiitoksia molemmille mukavista juttutuokioista ja saamastamme lahjasta!
Sarjan loppukuvaksi sopii minusta erinomaisesti ihan tuore iltaruskokuva: tällaista täällä on tavannut lähes joka päivä olla auringonlaskun aikaan. Haikein mielin jätän huomenna Palm Springsin taakseni, tämä on ollut mieleenpainuvin ulkomaanvierailuni. Farewell!
