Amerikkalaisissa pikkukaupungeissa ei yleensä ole minkäänlaista julkista bussiliikennettä, mutta Palm Springs on tässäkin suhteessa erilainen. Palm Springsin suuralue muodostuu Coachella -laaksossa yhdestätoista itsenäisestä kaupungista, joita kutsutaan nimellä Greater Palm Springs. Toisissaan kiinni olevat kaupungit muodostavat yhteensä noin 300.000 asukkaan alueen, jolloin julkista liikennettä tosissaan kannattaa pyörittää. Niinpä näillä kaupungeilla on yhteinen julkisen liikenteen viranomainen Sunline Transit Authority, jonka SunBus-linja-autojen reitit kattavat kaikki laakson kaupungit. Oheisesta kartasta saa myös hiukan kuvaa laakson kaupunkien laajuudesta, laidasta laitaan alue on yli 50 kilometriä pitkä.
Vasta kolmatta talvea täällä viettäessämme saimme päähämme lähteä tapaamaan tuttuja kaupungin toisella laidalla noin kymmenen kilometrin päässä, eikä lähimmälle bussipysäkille tarvittava kahden kilometrin kävely ollut mikään ongelma. Alue on laaja ja bussiverkosta sen verran harva, että monin paikoin etäisyydet pysäkeistä ovat näin pitkiä. Mutta ajelu bussilla kannattaa, sillä hinnat ovat edullisia: aikuinen maksaa yhdestä matkasta dollarin, eläkeläinen puoli dollaria ja alle 18-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Nämä modernit bussit ovat ilmastoituja ja pyöräilijä voi hypätä kyytiin asettamalla pyöränsä auton nokassa olevaan pyörätelineeseen. Kuskit ovat todella avuliaita, minkä saimme todistaa pyörätuolilla bussiin tulleen asiakkaan työntämisestä vöillä lukittavaan pyörätuolipaikkaan ja siitä pois. Eipä tulisi tällainen ajelu mieleen Yhdysvaltojen yhteydessä!
Maksullisten paikallisbussien lisäksi Palm Springsin kaupunki avasi kesällä 2014 ilmaisen bussireitin, jolla Buzz-nimiset vanhaa tyyliä noudattavat linja-autot ajavat torstaista sunnuntaihin vartin välein, ei matka maksa mitään. Bussin reitti kulkee Palm Springsin kaupungin keskustasta viitisen kilometriä kumpaankin suuntaan pitkin laakson halkaisevaa Palm Canyon Drive -katua. Valitettavasti meidän jutun alussa mainittujen ystäviemme tapaaminen ei osunut noihin loppuviikon päiviin ja siksi piti valita maksulliset bussit. Mutta taalan investointi oli pientä, kun he säilyttivät polkupyöriämme kotonaan ja pääsimme niillä ajelemaan takaisin majapaikkaamme 😉 Ilmainen Buzz on ollut varsin onnistunut ja kymmenet tuhannet matkat on linjalla jo vuoden aikana tehty. Suosittelen siis sitäkin.
