Nuuksion kansallispuisto on pääkaupunkiseudun upeimpia luonnonkohteita, mutta en ollut ennen 1.3.2016 käynyt siellä talviaikaan. Erityisesti olin kiinnostunut, miten Nuuksiossa pääsee liikkumaan talvella jalkaisin, kotikaupunkini Helsinki kun ei tarjoa kävelijälle minkäänlaista mahdollisuutta kävellä Keskuspuiston tai Haltialan metsissä talvella. Kaikki Keskuspuiston metsissä kiertävät polut on lumisena aikana osoitettu pelkästään hiihtäjille. Siispä vaimoni kanssa ajelimme Nuuksioon ottamaan selvää talvisesta kävelylenkistä metsässä.
Kauniina päivänä Nuuksio oli todella positiivinen kokemus: kaikki merkityt reitit olivat erinomaisessa kävelykunnossa, mitä nyt vähän pientä liukkautta jyrkimmissä polkujen kohdissa. Aurinko paistoi ja näin talvikävelyjen alkajaisiksi sopiva lenkki oli vajaan neljän kilometrin mittainen Haukankierros. Hiihtäjille on Nuuksiossa ihan omat latunsa, eikä niitä ole sotkettu kävelylenkkeihin. Edeltävänä viikonloppuna Etelä-Suomen hiihtolomien päättyessä oli kävelijöitä ollut jäljistä päätellen todella runsaasti, mutta aurinkoisena tiistaipäivänä tapasimme Haukankierroksessa vain kaksi muuta kävelijää.
Talvinen Nuuksio on monessa suhteessa suomalaista perusmetsäluontoa: paljaita lehtipuita, lumen peittämiä havupuita, jäätyneitä lampia ja suurelta osin sulana solisevia puroja. Joku oli Haukankierroksen puolivälin paikkeille tehnyt myös lumiukkoja muita kävijöitä tervehtimään 🙂
Tämän lenkin kokemusten perusteella toivon todella, että Helsingissäkin saataisiin edes joitakin osuuksia Keskuspuiston poluista talvisesta metsäluonnosta nauttivien kävelijöiden ja siinä ohessa myös pyöräilijöiden käyttöön!
Mustalammen padolta Haukkalampeen virtaava puro solisi iloisesti kävelypolun vieressä.
Mustalammen padolta virtaa talvisinkin vettä yli kapeasta putouksesta puroon.
Nuuksio on täynnä erilaisia kalliomuodostelmia. Tämä näkymä tuli kohdalle Haukankierroksen uusien portaiden vierellä.
Haukankierroksen keskivaiheilla on useita korkeita kallioita, joilta on upeita näkymiä suomalaismetsiin.
Haukankierroksen loppupuolella vesi oli virrannut polun lähellä olevalta kalliolta muodostaen hienoja jääpuikkoja suorastaan putoukseksi.
