Talven 2015-16 aikana Palm Springsin asuntomme sijaitsee vain sadan metrin päässä vuorten tyvestä kaupungin eteläosissa. Parvekkeeltamme näkyy vuorille ja olemme parin viikon aikana ihmetellee mikä ihmeen paikka kyltteineen on rinnettä ylös vain muutaman sadan metrin päässä – ja miten sinne pääsisi. Reittiä etsiessäni huomasin Googlen satelliittikuvissa, että vuorilla kulkeva tienpätkä on merkattu Desert Riders I, mutta sinne ei suoraan laaksossa kulkevalta Palm Canyon -tieltä nouse yhtään polkua. Yksityistalojen tontit rajoittavat tieltä pääsyn tuolle vanhalle tienpohjallekin.
Yksi paikallinen mies näytti meille kuitenkin viikko sitten polun, joka nousee melkoisen mutkan kautta ylemmäs rinteille ja arvelin sieltä satelliittikuvien perusteella pääsevän tuonne puistoalueelle. Tänään onnistuimme löytämään reitin alhaalta laaksosta tuohon paikkaan, joka kantaa nimeä Desert Riders Park. Paikalla käydessämme osoittautui, että tuohon “puistoon” on selvästi merkitty polku, joka haarautuu suositulta South Lykken -vaellusreitiltä paljon ylempänä vuorenrinteillä.
Mutta mikä on tai oli tuo Desert Riders? Kyseessä on alkuaan parin sadan Palm Springsin alueen asukkaan perustama ratsastuskerho, joka järjesti ratsastusreittejä autiomaahan ja vuorille. Vaelluksista tuli kansallisestikin tunnettuja, sillä klubissa oli “Palm Springsin kermaa”; tunnettuja liike-elämän ja elokuva-alan ihmisiä, mukana Hollywoodin tähtiä kuin Olivia de Havilland, Robert Taylor, William Holden, Clark Gable, Henry Fonda ja Gary Grant. Lisätietoja historiasta englanniksi tästä linkistä.
Carl Lykken (jonka mukaan on ristitty pari vuorilla kulkevaa vaellusreittiä) on alueen historiallinen merkkihenkilö. Hän kerhon perustamisessa vuonna 1931 ja sittemmin A.J. (Art) Smith oli vuosikaudet ratsastajien “Trail Boss” ja hänen ansioistaan vuonna 1972 perustettiin Desert Riders Trail Foundationin, jonka tarkoituksena on kerhon rakentamien ratsastusreittien jatkuva ylläpito. Tuo monille paikallisillekin tuntematon Desert Riders Park on pystytetty juuri Art Smithiä kunnioittamaan. Mutta moni paikallinen noita vaellusreittejä yhä vaeltaa – myös hevosilla. Ohessa on muutamia kuvia tuosta selvästi jo vuosia vanhasta paikasta ja sinne menosta.
