Yksi mieleenpainuvimmista matkoistani suuntautui marras- joulukuussa 2008 Tansaniaan. Parin viikon aikana teimme vaimoni kanssa ensin viikon mittaisen safarin kolmeen kansallispuistoon, joista maailmalla varmasti tunnetuin on Serengetin kansallispuisto Tansanian pohjoisosissa. Olen tältä matkalta julkaissut ennen tämän sivustoni ja matkablogini perustamista maisema- ja eläinkuvia gallerioissa, joissa on kuvia muiltakin matkoilta.
Nyt päätin kirjoittaa tästä puistosta erillisen jutun, siksi uskomaton Serengeti on. Tämä valtavan kokoinen kansallispuisto – Serengeti on muunnos masai-kielen sanoista “suuri tasanko” – rajoittuu pohjoisessa Kenian Masai Maraan, lännessä Victoria-järveen ja etelässä suureen Ngorongoron kraaterin suojelualueeseen. Pohjois-eteläsuunnassa mittaa on enimmillään linnuntietä lähes 200 kilometriä, itä-länsisuunnassa mittaa on enimmillään noin 150 kilometriä. Tämä alue on lähes kokonaan ruohotasankoa – siis savannia – noin 1700 metrin korkeudella merenpinnasta.
Serengetissä on valtava määrä maaeläimiä, kuten erilaisia antilooppeja, leijonia, leopardeja, virtahepoja, norsuja, puhveleita, kirahveja ja apinoita. Myös lintuja on runsaasti; helposti näkee useita haikaralajeja (mm. marabou-haikara, ruotsalaisen suklaan tunnus), korppikotkia ja haukkoja sekä pienempiä lintuja.
Ilman muuta vaikuttavin eläimiin liittyvä tapahtuma on vuosittainen vähintään miljoonan gnu-antilooppin ja 200.000:n seepran vaellus halki Serengetin sateiden siirtyessä pohjoisesta etelään. Sateet saavat savannin heinät nousemaan parissa päivässä ja ravintoa riittää tälle valtavalle eläinmäärälle joitakin päiviä kussakin paikassa. Sateiden ajoittumisen ja jatkuvan liikkeen vuoksi tarkkaa vaelluksen kohtaa on etukäteen mahdoton ennustaa, mutta me osuimme sattumalta aivan keskelle vaellusta. On aivan uskomatonta nähdä horisonttiin joka suuntaan jatkuvan tasangon olevan täynnä gnuita ja seeproja – sekä niitä pyydystäviä petoeläimiä kuten leijonia. Autolla ajoimme tietä pitkin läpi tämän vaelluksen noin tunnin ajan.
Serengetissä liikkuminen tapahtuu nelivetoisilla maastoautoilla ja parasta on, jos ajajana on kuten meillä alueella asuva masai, joka tunnistaa nopeasti tasangolla liikkuvat eläimet ajon aikana jopa useamman sadan metrin päästä. Toki alueen keskellä on myös pieni lentokenttä, jonne tehdään turistilentoja ainakin Kenian Masai Marasta – mekin tapasimme yhden suomalaisryhmän juuri tällaisella pikavierailulla.
Jos Afrikan luonnosta ja eläimistä haluaa todella upean kokemuksen, Serengetin kansallispuisto on varmasti ykkösvaihtoehto! Alla olevat kuvat antavat pienen katsauksen meidän muutaman päivän matkastamme tämän kansallispuiston alueella.
Serengetin kansallispuiston päämaja on Tanapan ylläpitämä. Taulu kertoo puiston säännöt.
Etelästä Serengetiin tullaan autolla näiden lähes kolmikilometristen Ngorongoro-vuorten kautta. Tasanko näkyy kuvassa taustalla.
Oldupain (tai Olduvain) rotko oli alkuihmisten (Homo habilis) koti lähes kasi miljoonaa vuotta sitten. Rotko sijaitsee Serengetin itäosissa, hyvin pian etelästä alueelle saavuttaessa.
Serengetin tasangoilla elää myös värikkäitä liskoja, esimerkiksi sinipunainen agama.
Melkoisen kookas savannikotka elää Serengetin tasangolla.
Yksi luonnon mahtavimpia vuosittaisia tapahtumia on ainakin miljoonan gnu-antiloopin ja kahdensadan tuhannen seebran vaellus Serengetin halki. Uskomaton, kun näitä eläimiä on tasangolla joka suunnassa silmänkantamattomiin.
Korppikotkat seurailevat muiden petojen tapaan gnu-antilooppien vaellusta.
Pieni elefantin sukulainen, kalliotamaani pystyy syömään piikikkäiden akaasiapuiden lehtiä.
Serengetissä on erittäin monenlaisia lintuja, kuten tämä ibislintu.
Serengetin tasankomaisemassa pääsee harvoin aivan lähelle kirahveja, koska puita on harvassa.
Masait saavat asustaa niin Serengetissä kuin sen liepeilläkin. Kylässä naiset kokoontuivat ottamaan juhla-asuissaan vieraat vastaan.
Masaisoturit - siis miehet - esittävät näyttävää hyppytanssia, jossa tämäkin mies hyppää suorin jaloin ainakin metrin korkeuteen.
Kävimme varhain aamulla myös seurailemassa leijonalauman ja sen parin naaraan pentujen leikkiä aivan autojemme vieressä.
Leijonalauman suojelusta vastaa yksi uros, joka tässä näyttää meille kuka näissä maisemissa on kuningas.
Siellä täällä Serengetin tasangon puhkaisee kivikasa, jossa voi olla isojakin lohjareita.
Virtahepo palaa öiseltä ruokailuretkeltään takaisin altaalle Serengetin tasangolla vain 30 metrin päässä meistä.
Serengetin leijona tarkkailevat saaliidensa liikkumista korkealta kalliolta. Sinne ei muilla maaeläimillä ole asiaa.
Aivan keskellä Serengetin tasankoa sijaitsevan hotellin uima-altaalta oli mainiot näkymät ympäri Serengetiä.
Sadekaudella Serengetin tasangolla voi tie mennä poikki äkillisen tulvan vuoksi.
Mangustit esiintyvät laumoina Serengetissä ja pitävät vahtia takajaloillaan seisten.
Tietenkään Afrikka ei ole mitään ilman apinoita. Paviaani oli pystyttänyt kauneushoitolansa Serengetin puunhaaraan.
Impalat ovat yleisiä joka puolella Serengetiä ja esiintyvät vähän leijonien tapaan laumoina, joiden pomona on yksi uros.
Aamuhämärissä marabou-haikarat ovat kokoontuneet lammikon vieressä olevaan akaasiapuuhun. Tosi afrikkalainen näkymä!
Serengetissä on myös lammikoita ja sadekaudella myös jokia, joissa saattaa elellä myös niilinkrokotiilejä.
Sihteerilintu on yksi suurimmista Serengetin linnuista.
Aamuhämärissä noin kello kuuden aikoihin lammikoilla alkavat myös haikaroiden aamupuuhat.
Tämä kuva on suorastaan Serengetiä ehkä parhaiten kuvaava: silminkantamattomiin jatkuva ruohotasanko, jossa saattaa paikoin olla joku akaasiapuu.
