Vuosi sitten tammikuussa kuljimme vaimoni kanssa kymmenkilometrisen vaellusreitin Palm Springsin intiaanikanjonien alueella ja tuohon vaellukseen kuului myös käynti Fern Canyonissa (“saniaiskanjoni”). Talven 2015-16 viimeisenä kokonaisena päivänämme oli kaunis sää ja lämmintäkin mukavasti, joten päätimme taas käväistä katsomassa, olisiko tuossa kanjonissa kuluneen talven sateiden ansiosta nyt myös saniaisia.
Eipä ollut taaskaan saniaisia, ne olivat täysin ruskeita ja siis kuolleita. Olemme kyllä nähneet eräässä toisessa merkattujen vaellusreittien sivussa olevan kanjonin yli 30-metrisen vesiputouksen kalliorinteillä runsaasti saniaisia – lähes keskellä autiomaata 😉 Mutta nyt kanjonista oli viimetalvista upeammat näkymät, sillä vuorten rinteiden pensaat ovat nyt vihertyneet ja koko tammikuun on korkeimmilla huipuilla säilynyt lunta. Lisää lunta on myös luvassa heti huomenna, lähtöpäivänämme.
Fern Canyon -reittiä takaisinpäin tullessamme viimeisen jyrkän laskun alussa kuulimme alapuolelta ääniä ja pian ensimmäinen ratsastaja ilmestyi näkyviimme, kolme muuta perässä. Onneksi odotimme, sillä jyrkässä laskussa kapealla polulla hevosten ohittaminen olisi ollut aika hankalaa. Mutta lännenhatuissaan nämä paikalliset ratsastajat sopivat upeaan maisemaan täydellisesti katsellessaan jyrkkää rinnettä alas kanjoniin – ja suostuivat kuvattaviksikin. Jäipä taas muisto lännen mailta 🙂
Tammikuun 2016 lopulla Fern Canyon Traililta näkyi alkupaikoille kaukana kanjonissa sekä koko kuukauden lumisina pysyneille vuorenhuipuille.
Viimeistä jyrkkää laskua aloitellessamme mutkan takaa putkahti ratsastaja.,,
...ja pian neljä paikallista lännen ratsastajaa oli Fern Canyon Trailin reunakukkuloilla ihailemassa näkymiä - ja nauttimassa upeasta päivästä!
